Skip to main content

3: VALTIO-ALUE MAAILMA

NYKYMAAILMAN KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN 3 PERUSTENDENSSIÄ
  • Globaalisuus, alueellisuus ja valtiollisuus ovat pääulottuvuudet, jotka yhä korostetummin tapahtuu kehitys
  • Kansainvälistren etujen edistäminen ja vaalimiseen pyrkiminen-nojaa liittoutumisiin ja erillisiin-ja suvereenit kansallisvaltiot erottuvat aluerajoin toisistaan. Ne ilmentävät perinteisiesti pääasiallisita valtiollisuutta
  • Ikään kuin valtiollisuuden lisäkkeenä-yhteistopiminnan, sotilaallisen ja poliittisen liittoutumisen aluepohjaisuuden myötä valtiot alkoivat kehittyä alueellisesti
  • Eri puolille maailmaa on pyritty levittämään kulttuuria, taloutta, sotaa ja politiikkaa valtioiden toimesta, politiikan kautta valtioperustaiset ilmentyvät perinteisesti globaalisuudellekin
  • Järjestelmä kulkee sinne, mitä edustavat globaalisuus ja alueellisuus, kun taas sitä josta järjestelmä on tulossa, olennaisesti edustaa valtiollisuus
  • Useina eri versioina esiintyvät globalismi (globaalisuus), regionalismi (alueellisuus) ja nationalismi (valtiollisuus) ideologioiden sfäärissä
  • Olennaisia eroja myös rauhanteorioissa tai -filosofioissa
  • Tarkastelutapa on valtiokeskeistä etenkin realismilla 
  • Jäsennys saadaan aikaan, kuin huomioidaan niiden itseensä kohdistuva vaikutus ja kytkeytyminen keskinäisesti toisiinsa
  • Vahvistus- ja itsesuojelumekanismit globaalisuudella, alueellisuudella ja valtiollisuudella
  • Vastavaikutuksia kohdistuu myös omaan itsensä sen lisäksi, että niillä on itseään vahvistava vaikutus
  • Toiselle puolelle kuuluu globaalisuus ja alueellisuus, toiselle valtiollisuus
  • Ryhmittymisistä kansainvälipolitiikassa ja laajoista markkinosta halutaan hyötyä, mitkä ovat vaikuttimia alueelliselle yhteistoiminnalle
  • Helposti ylikorostetaan, että globaalisuus ja alueellisuus olisivat yhteensopimattomia
  • Tällaiset ilmaisut karrikoiden maailmassa valtioiden kannalta
    • Ei enää juuri kannata eristäytyä politiikassa, koska hyödyllinen alueellisuus
    • Ei voi olla osallistumatta globalismiin, haasteen ja vetovoiman vuoksi
GLOBALISAATIO
  • On sopeuduttava kansainvälisten toimijoiden ja yhteiskuntien, kehityskulku
  • Kehitys kommunikaatioteknologiassa ja luonnontieteissä on synnyttänyt perusedellytykset
  • Potentiaaleja tarjotaan tieteellis-teknologisista perusedellytyksistä
  • Globalisaation tieteellis-teknologisten perusedellytysten aktualisoitumiseen on vaikuttanut olennaisesti valtioiden politiikka
  • Elämänasenne ja ajattelu yhä maailmanlaajuisempaa, ja siitä tullaan riippuvaisimmaksi eri kolkissa, kun etäisyydet menettävät merkityksensä-kokonaisvaltaisemman järjestelmän ominaisuudet muodostuvat globalisaation muuttumisprosessissa
  • Osiinsa nähden kokonaisuus on määräävässä asemassa=kokonaisvaltainen
  • Instituutot, tavat, arvot ja riippuvuussuhteet perustuvat yleismaailmallisiin riippuvuussuhteisiin, joihin perustuu kansojen ja yhteiskuntien elämä. Lopputila, jonka globalisaatioprosessi on tuottanut=globaalisuus
  • Vaikutukset kansainvälisiin järjestelmiin:
  • 1. Vahvistuva transnationalismi ja heikkenevän valtion aseman myötävaikutus
  • 2. Kansainvälisten suhteiden osatekijät samankaltaistuvat eli homogenisoituvat
  • 3. Järjestelmänomaisuus: yhtenäisempi kansainvälinen järjestelmä
  • 4. Edellä mainitut vaikutukset heikkenevät vastavaikutusten vaikutuksesta
  • 1. Yhteiskunnallista epävakautta ja into käydä kansanvälistä kanssakäymistä syntyy ihmisiin ja yhteiskunnaliseen elämään, johon vaikuttavat valtiorajat läpäisevä prosessi ja globalisoituvat tapahtumat. Suvereeniuden vaatimuksista tingitään valtioiden sopeutuessa globalisaatioon
  • 2. Samankaltaistava vaikutus yhteiskuntiin ja valtioihin, jotka ovat moderneita ja teollistuneita; eriarvoistaa, karsinoi ja jakaa maailmaa
    • Kansainvälisen yhteistyön tarve lisääntyy ja maailmaongelmat kärjistyvät ja syntyvät, mitä myötävaikuttaa homogenisoitunut maailma
  •  3. Yhtenäisempi kokonaisuus kansanvälisten suhteiden kesken; syynä globalisaation homogenoima maailma ja yhteenkytkeytynyt maailma
  • Vahvistus ja vaaliminen identiteetin, erityisyyden ja kansallisen itsenäisyyden tavoittelu, toiminta privisoi, sopeutumispyrkimyksiä kansojen ja valtioiden keskuudessa homogenisoinnin takia, joka läpäisee ja sitoo maailmaa
  • Kilpailukyvyn parantaminen ja säilyttäminen kiihtyy pakosta globalisaation myötä
  • Maailmanpolitiikka alkaa perustua johtajuudelle ja vaaditaan vastavaikutusta globalisaatiolle
 GLOBAALI ONGELMAKOMÅPLEKSI
  • Haasteet, joita asetetaan kansainvälisille yhteistoiminnalle on kärjistyvät globaaliongelmat
  • Mitenkään terävästi touisistan eivät kuitenkaan erotu globaaliongelmat ja globalisaatio
  • 4 määrettä globaakliongelmille
    • 1. Globaaliongelmia ovat ne, jotka dominoivat aspekteja, vaikka globaali perspektiivi onkin monilla sosiaalisislla ja inhimillisillä ongelmilla
    • 2. Kaksi taoaa, jolla glbaalistuvat ongelmat tapahtuvat:
      • a) maanosasta ja maasta toieen leviävät ongelmat
      • b) jaetut ongelmat, jotka ilmaantuvat maanosiin ja maihin
    • 3. Yhteiskunnille tai kaikille-jakautuu vähemmän tasaisesti ja on vähemmn tai enemmän välitön-aiheuttavat ongelmat
    • 4. Sitoutumista ja vastuuntuntoa vaativat ongelmankäsittelyt
  • esim. avaruudesta tuleva asteroidi
  • Globaaliongelmat muodostavat kokonaisuuden, jossa ne ovat riippuvaisia toisistaan
  • Seuraavat ovat ongelmien pääryhmät:
  1. TURVALLISUUSONGELMAT maailman mittakaavassa
  2. ONGELMAT KEHITYKSESSÄ JA TALOUDESSA
  3.  ONGELMAT RAAKA-AINEVAROJEN EHTYMISELLE
  4. YMPÄRISTÖONGELMAT
  5. PAKOLAIS- JA IHMISOIKEUSONGELMAT
  6. MAHDOLLISUUS BAKTEERI- HJA VIRUSEPIDEMIAAN koko maapallolle
  7. Ongelmat, jotka voidaan mitoittaa maailmanlaajuisiksi
  • 1. Supertekijänä esim. väestönkasvu ei sinällään kuulu tähän skaalaan, vaan on isompi
    • Ongelmat kärjistyvät kehitysongelmiksi ja köyhyyskatastrofeiksi väistämättä, jos 1900-luvun eksponentiaalinen väestön kasvu jatkuu maailmassa
  • 2. Jos uhataan tai käytetään aseita, vain silloin voidaan muodostaa oma kategoria turvallisuusongelmille
  • 3. Ihmisen aikaansaannokset, eli ei epidemiaongelmat, eivät yleensä yhdy muihin ongelmiin
  • Taakse- ja eteenpäin -ponnahdukset, mikään ei aina ole eksponentiaalista tai lineaarista
Turvallisuus
  • Katastrofaaliseen tuhoon johtaisi nykyistenkin ydinaseiden käyttö, vaikka supistukset jatkuvat, huipputasosta 1985 kylmästä sodasta
  • Marginaalinen vaikutus rajoituksilla ja ehkäisyillä, vaikka on saatukin aikaan runsaasti kontrollisopimuksia aseistukseen ja aseistariisuntaan
  • Sata miljoonaa maamiinaa maaperässä
  • 1969-1985 voimakas nousu kansainvälisillä terrori-iskuilla
Kehitys ja maailmantalous
  • Ongelmavyyhdin muodostavat kehityksen globaliongelmat ja talous
  • Ennakkotapauksista vavahduttavin oli talouslama, joka käynnistyi 1929 pörssiromahduksesta ja paniikista mustan torstain muodossa USA:ssa
  • Maailman koko väestöstä suuri osa elää köyhyysrajan alapuolella
Resurssit
  • Ehtyvä käyttövesi, mineraalit ja fossiiliset polttoaineet vavavimpia resurssiongelmia globaalisti
  • Loputon kasvu vuoden 1945 jälkeisessä E-kulutuksessa
  • Muutamassa vuosikymmenessä nykyisellä kulutusvauhdilla ehtyvät Cu, Ni, Pb, Zn, Sn
  • Välttämätöntä kasveille, eläimile ja ihmisille on veden saanti
Ympäristö
  • Kaikki kansakunnat ja maat maailmassa vaihtelevissa mitoissa kärsivät saasteongelmista, jotka syntyvät kulutusyhteioskunnan jätteistä ja energiatalouden ja teollisuuden päästöistä
  • Marginaalinen muutos toistaiseksi ja trendimäinen lämpeneminen->ehdotonta varmuutta vaikea todistaa kasvihuoneongelmalle
  • Jääkaappimainen olo lähestyisi, jos vielä sata vuotta jatkuu ohentuva kasvihuonekalvo
  • Tietyillä alueilla ohentunut O3-kerros on ohentunut ja repeillyt->uhka on vakva, maanviljelyn vaikeuksia ja ilasto-olot vaikuttavat harmaakaihiin ja ihosyöpään, mitkä johtuvat UV-säteille altistumisesta lisääntyvissä määrin
  • Riistotalouden vaikutusket metsiin
  • Uusia lajeja keinotekoisesti ja luonnollisesti syntyy, mutta vuosivauhti lajien vähenemiseen on liian kova
Pakolaisuus ja ihmisoikeudet
  • Sallitaan tai loukataan ihmisoikeuksia suuressa osassa maailmaa
  • Eri puolilla maailmaa miljoonillei hmisille koituu hätää pakolaisuudesta
Uhkaavat epidemiat
  • Hirvittävä tuhoa ihmiskunnalle ovag historiassa aiheuttaneet tartuntataudit
Konfliktialttius ja keskinäisriippuvaiset ongelmat
  • Systeemin kokonaisuudesta ei määräydy osatekijöiden yhteuissummaa, systeemin yhtenäisyys ei muodostu globaaliongelmista

Comments