PERINTÖOSA
- Tempaa mukaansa
- Huomattavasti vaihtelua milloin tutkimus alkoi
- Valtioteoria
- Marx, Hegel, Locke ja Montesquieu vaikuttivat valtioteorian kehitykseen
- Hobbesille tarjosi Englannin sisällissota kauhuhavaintoja->kirjoittaja inspiroitui kirjoittamaan Leviathan -teoksen, joka julkaistiin 1651->teoreetikot alkavat käsitellä yhteiskuntasopimusta ja luonnontilaa->valtioidenvälinen anarkia -käsite muodostuu lähtökohdaksi kansainvälisten suhteiden nykyaikaiseksi teoriaksi
- Uusiin oloihin sovelletaan aiempaa tietoa; ei muuta tehtävää 1900-1950
- Perustava vaikutus oppialaan anarkiopilla, vaikka sen pätevyys on kyseenalaistettu
- Biljardivertaus, jonka kiteytti Wolfers havainnollistaen ajatustapaa, joka liittyy anarkiaopin perintöön ja yhtenäisvaltion ja valtiovallan ideaan
- Perinteet, jotka juontavat juurensa antiikkiin ja keskiaikaan, muovasivat idealismin ja realismin eli kantasuuntaukset
- Moraaliton valtakamppailu Thukydidesin analyysissä Peloponnesolaissodista, mikä on ensimmäinen realistinen tutkimus
- Platon on idealistisen valtio-opin kiistaton kantaisä
- 1800-luvulla esiin marssi moderni kansainvälisyysajattelu sekä sosialismin ja liberalismin nousu ja Ranskan suuri vallankumous, mitkä vahvistivat idealistista näkemystä
- Idealismista ja realismista oppiala lähtee liikkeelle ainoastaan harhaanjohtavasti
- Positiivisen oikeuden laadintaan ja luonnonoikeuden ideaan nojasi maanläheinen näkemys, jonka tarjosivat 1500-luvulla Suarez, Genili ja Vitoria, 1600-luvulla Putendorf ja Grotius ja 1700-luvulla de Vattel, jotka olivat peruistanlaskijoita kansainvälisen oikeuden opille, joka alkoi humanismin ja renessanssin myötä
- Historiantieto koskee sodankäyntiä ja diplomatiaa perinnöltään
- Sotatieteen ja strategian tutkimuksen panivat alulle Sun Wu, Lordi Shang ja Mencius Kiinassa, Kautilya Intiassa ja Caesar ja Thukydides antiikissa
- Tutkimuspolitiikan haara geopolitiikka 1910 syntyi sotatieteen poliittisen maantieteen perinnöstä
- Ulkopolitiikan perustyyppi -käsitys vakiintui vanhastaan
- Ennen nykyaikaisen oppialan syntyä käsitys valtiosta oli jo olemassa
PÄÄSUUNTAUKSET TUTKIMUKSISSA JA TEORIOISSA
- Tulkinnanvarainen oppihistoria
- Pääluokat tekijöistä, jotka vaikuttivat oppialan kehitykseen:
- Keskustelu oppialan sisällä
- naapuritieteissä tapahtunut kehitys
- keityssuunta tieteenfilosofiassa
- kehitys kamppailussa ideologien välillä
- muutos kansainvälisessä politiikassa
- Häilyvyys luontainen leimaava traditioille, lähestymistavoille ja koulukunnille; ei syntynyt suuntauksia, jotka olisivat kiinteitä
- Kiteytetyt pääsuuntaukset
- 1890-1910 suuntaukset
- 1918-1939 laskeva idealismi
- Menetelmät traditionaalisia, jotka omaksuttiin moraalifilosofiasta, kansainvälisestä oikeudesta, historiasta ja valtioteoriasta
- Realismin alle ei hautautunut idealismi, vaikka se jäikin alakynteen
- Mittavissa olevat ja havainnoitavat asiat huomion keskipisteenä seurauksena ihanteista, jotka vallitsivat moderneissa luonnontieteissä
- Etualalle nousi metodologiset lähtökohdat, koska behavioralismi
- Luonnontieteestä ja filosofiasta peritty idea järjestelmästä, läpimurto järjestelmäteoreettiselle ajattelulle osa modernoitumista
- Päätöksentekoteoria sovelsi syöte-tuote -ajattelua 1955 alkaen, mikä mullisti ulkopolitiikan teorian
- Virallinen päätöksentekijä valtiossa oli valtio. Vittu mikä oivallus, Snyder
- "System and Process in International Politics" -väikkärissä 1957 esitti Kapla avauksen holistiseen teoriaan
- Maailmankapitalistisa kehitystä tarkastelee "maailmanjärjestelmäteoria", uusmarxilaista paskaa
- Englantilainen koulukunta
6. 1969-1971-> vakiintuu ja nousee kompleksisten keskinäisriippuvuuksien teoria
- Uusiin oloihin mukautettiin kantasuuntausta, ei haastaa realismia Nyen ja Keohasen ajattelu, vaika siltä aluksi vaikutti
- Buzanin tutkimus
- Kohde ei enää niin selkeä
- Eroa vaikea nähdä hallinnan ja regiimitutkimuksen välillä
- Asiasta nimitti Mr. Waever neoneo-synteesi, jonka muodostivat toisiaan lähentyneet neoliberalismi ja neorealismi
- Konstruktivisteiksi ymmärtävät tutkijat, jotka ovat orientoituneet kriittis-reflektiiviseen suuntaan
- Sillanrakennukseen taipuvat konstruktivistitkin, vaikka jännitteitä vallitsee kriittis-reflektiivisten ja neoneo-tutkimussuuntauksen välillä
- Konstruktivismina saatetaan pitää myös tietyllä tavalla kriittis-reflektiivistä suuntausta ja lingvististä postmodernismia, joka on lähtöisin Ranskasta
- Jako behavioralismin ja traditionalismin välillä muistuttaa normaalin tieteenm jka krititis-reflektiiviseen jakoa
- Globalistinen tarkastelutapa haki vaihtoehtoa alue- ja valtiokeskeiselle tutkimukselle, mikä leimasi kirjallisuutta, jota tuotettiin kiihtyvällä vauhdilla vuodesta 1969 lähtien
- Uusi suunta on kilpaileva, mikä on ymmärrettävä
- Kahtiajako lobalismissa:
- Tutkitaan globalisaaiota
- Ongelmalähtöinen globalismi eli tutkimus lähtee globaaliongelmista
- Käsittelymahjdollisuudet, maailmnalaajuiset ongelmien aiheuttajat huomioidaan ongelmalähtöisessä globalismissa
- Ylenmäärin ei kuitenkaan tule korostaa jakoa
- Laskut ja nousut tutkimussuuntauksissa, jotka ovat merkittävimmin vaikuttaneet politiikan yleiseen kehittyneisyydeen
- Amerikan panos voimakkaan korostunut, mahdoton käsitellä ilman sitä todellista kehitystä kansainvälisissä suhteissa nykyään
Comments
Post a Comment