12. Edustus, vaalit ja äänestäminen

Vaalit ovat usein poliittisen prosessin sydän

Edustus

• Edustusta koskeva kysymys on synnyttänyt syvää ja toistuvaa poliittista kiistelyä
• Tällaisia kysymyksiä on nyt suurelta osin ratkaistu poliittisen tasa-arvon periaatteen leviämisellä

Edustuksen teoriat

•  Ei ole yhtä, hyväksyttyä teoriaa edustuksesta
•  tärkeimmät mallit edustuksesta
• 1.  huoltohallintasuhde
• 2. delegaatio
• 3. mandaatti
• 4.  yhdennäköisyys

 Toimitsijamalli

•  Edunvalvoja on henkilö, jolla on virallinen vastuu toisen omaisuudesta tai asioista
•  Burken näkemys esityksen olemuksesta oli palvella omia ainesosiaan kypsän tuomion ja valistuneen omatunnon avulla
• Tämä burkialainen käsitys edutuksesta on myös herättänyt voimakasta kritiikkiä

Delegaattimalli

• Valtuutettu on henkilö, joka on valittu toimimaan toisen puolesta selkeiden ohjeiden perusteella
• Delegoitu edustus on se, että se tarjoaa laajempia mahdollisuuksia suosituille poliitikoille

Toimeksianto/mandaattimalli

• Sekä luottamusmalli että delegoiva malli kehitettiin ennen nykyaikaisten poliittisten puolueiden syntymistä ja katselivat näin edustajia olennasisilta osiltaan riippumattomilta toimijoilta
• Mandaattiopin vahvuus on se, että siinä otetaan huomioon puolueen etikettien ja puoluepolitiikan epäilemättä käytännöllinen merkitys
• 1. Se perustuu erittäin kyseenalaiseen äänestyskäyttäytymismalliin siltä osin kuin sitä ehdotetaan, että äänestäjät valitsevat puolueita politiikan ja asioiden perusteella
• 2. Vaikka poliittiset vaikutukset vaikuttavat äänestäjiin, on todennäköistä, että heitä kiinnostavat tietyt manifesti-sitoumukset, mutta he ovat vähemmän kiinnostuneita tai kenties vastustavat toisia

Muistin malli

• Edustuksen lopullinen teoria perustuu vähempien edustajien valintamenettelyyn kuin siihen, muodostavatko ne tai muistuttavatko ne ryhmää, jonka väitetään edustavan
• Samankaltaisuusmalli osoittaa, että vain tietyn ryhmän ryhmästä tulevat ihmiset, jotka voat jakaneet ryhmän kokemuksia, voivat täysin tunnistaa sen etuja
• Yksi vaikeuksista on, että tämä malli kuvaa edustusta eksklusiivisesti tai suppeasti ottaen uskomuksen, että vain nainen voi edustaa naisia, vain musta ihminen voi edustaa muiat mustia ihmisiä, vain työväenluokan jäsen voi edustaa työväenluokkia jne. 

Vaalit

• Vaikka kiistely on edelleen räikeää edustuksen luonteesta, on yksi yleisen sopimuksen kohta: edustava prosessti liittyy olennaisesti vaaleihin ja äänestykseen
• 1. Mitkä toimistot tai virat ovat subjektiivisia valittavilla periaatteilla? Vaikka vaaleja käytetään laajalti niiden julkisten toimistojen täyttämiseen, joiden haltijoilla on poliittisia tehtäviä, keskeisiä poliittisia instituutioita pidetään toisinaan poikkeuksina
• 2. Kellä on oikeus äänestää, kuinka laajasti franchise on tehty? Kuten edellä on todettu, useimmissa maissa hylättiin äänioikeutta koskevat rajoitukset, jotka perustuvat esim. omistusoikeuteen, koulutukseen, sukupuoleen ja rodulliseen alkuperään
• 3. Miten äänestetään? Vaikka julkinen äänestys oli normi Neuvostoliitossa vuoteen 1989 asti, ja sitä on edelleen laajalti harjoitettu pienissä järjestöissä käsityöläisten käydessä, nykyaikaisia poliittisia vaaleja pidetään yleensä salaisen äänestyksen perusteella
• 4. Ovatko vaalit kilpailukykyisiä vai ei-kilpailukykyisiä? Tätä pidetään yleensä tärkeimpinä erotteluina, sillä vain puolet vaaleja käyvistä maista tarjoaa äänestäjilleen todellisen valinnan sekä ehdokkaille että puolueille

Vaalien funktiot

• Koska on erilaisia vaaleja, ja erilaisia vaalisysteemejä, yleistäminen vaalien rooleista tai tehtävisä on aina vaikeaa
•  Perinteinen näkemys on, että vaalit ovat mekanismi, jonka kautta poliitikkoja voidaan kutsua ottamaan huomioon ja pakotettava ottamaan käyttöön poliitikkoja, jotka jotenkin heijastavat yleistä mielipidettä
• Keskeiset vaalien funktiot:

1.  Poliitikkojen rekrytointi: demokraattisissa valtioissa vaalit ovat poliittisen rekrytoinnin päälähde ottaen huomioon myös prosessin, jonka kautta osapuolet nimittävät ehdokkaita
2.  Hallitusten tekeminen: vaalit tekevät hallituksia suoraan vain sellaisissa valtioissa kuten USA, Ranska ja Venezuela, jossa poliittinen johto on suoraan valittu
3.  Edustamisen tarjoaminen: kun ne ovat oikeudenmukaisia ja kilpailukykyisiä, vaalit ovat keino, jonka kautta vaatimukset kanavoidaan yleisöltä hallitukselle
4.  Vaikuttavat politiikkaan: vaalit varmasti estävät hallituksia toimittamasta radikaaleja ja syvästi epäsuosittuja poliitikkoja, mutta vain tosiasiallisissa tapauksissa, kun yksi asia hallitsee vaalikampanjaa, voidaan sanoa, että ne vaikuttavat suoraan politiikkaan
5.  Äänestäjien kouluttaminen: kampanjaprosessi antaa äänestäjille runsaasti tietoa puolueista, ehdokkaista, poliitikoista, nykyisestä hallituksen ennätyksestä, poliittisesta järjestelmästä jne. 
6.  Legitimiteetin rakentaminen yksi syy siihen, miksi jopa autoritaariset hallintokunnat vaivautuvat vaalien pitämiseen, vaikka ne eivät olisikaan kilpailukykyisiä, one se, että vaalit edistävät legitimiteettiä perustelemalla säännöt
7. Vahvistaa eliittejä: vaalit voivat olla myös ajoneuvo, jonka kautta eliitit voivat manipuloida ja hallita massoja

Vaalisysteemit: debatteja ja ristiriitoja

• Vaalijärjestelmä on joukko sääntöjä, jotka ohjaavat vaalien järjestämistä. Nämä säännöt ovat:

1.  Äänestäjiä voidaan pyytää valitsemaan ehdokkaiden tai puolueiden välillä
2.  Äänestäjät voivat joko valita yhden ehdokkaan tai äänstää etusijaa sijoittamalla ehdokkaat, joita he haluavat tukea
3.  Äänestäjä voi olla tai ei ole ryhmitelty vaalipiiriin tai vaalipiireihin
4.  Vaalitppirit voivat palauttaa yhden tai useamman jäsenen
5.  Ehdokasvalintaan tarvittava tuki vaihtelee suuresta määrästä yleiseen tai absoluuttiseen enemmistöön tai jonkinlaiseen kiintiöön

•  Yleisiä tarkoituksia varten käytettävissä olevat järjestelmät voidaan kuitenkin jakaa kahteen laajaan luokkaan sen perusteella, muten ne muuntavat äänet paikoiksi
• Vaikkakin joissakin maissa vaalijärjestelmä herättää vähän keskustelua tai kiinnostusta, ja toisaalta se on kysymys poliittisesta ja perustuslain poliittisesta merkityksestä
• Enemmistövaalit:
• Vaalijärjestelmä 1: yksijäseninen moninaisuusjärjestelmä (SMP/FPTP)
  Käytetään: UK, USA, Kanada ja Intia

  Ominaisuudet	Edut	Haitat
  Maa on jaettu yhden jäsenen vaalipiireihin, jotka ovat yleensä yhtä suuria	Järjestelmä luo selkeät yhteydet edustajien ja vaalipiirien välillä varmistaen vaalipiiritehtävien suorittamisen	Järjestelmä ”menettää” monta ääntä, ehdokkaiden menetyksistä ja niiden voittajien joukosta, jotka ovat voittaneet useita merkkejä
  Äänestäjät valitsevat yhden ehdokkaan, joka yleensä merkitään hänen nimensä kohdalle risti äänestyslipussa	Se tarjoaa äänestäjille selkeän valinnan potentiaalisille hallituksen puolueille	Se vääristää vaalivähemmistöjä pienissä puolueissa ja maantieteellisesti tasaisesti jaettuun tukeen (”kolmas ple”)
  Voittavan ehdokkaan tarvitsee vain saavuttaa useita ääniä	Se mahdollistaa hallituksen muodostamisen, jolla selkeä valtuutus äänestäjiltä, vaikkakin usein äänestäjien joukossa olevien tuen ansiosta	Se tarjoaa rajoitetun valinnan duopolististen taipumustensa vuoksi
  	Se pitää ulkolaiset kaukana tekemällä vaikeammaksi pienten radikaalien puolueiden paikansaannin ja uskottavuuden	Se heikentää hallituksen legitiimiyttä siinä mielessä, että hallitukset nauttivat usein vain vähemmistöjen tukea, tuottaen moniarvoisen järjestelmän
  	Se tekee vahvan ja tehokkaan hallituksen, että yhdellä puolueella on yleensä määräysvalta kokoonpanosta	Se aiheuttaa epävakauttaa, koska hallituksen muutos voi johtaa radikaaliin politiikan ja suunnan muutokseen
  	Se tuottaa vakaata hallintoa siinä, että yksipuoluehallitukset harvoin romahtavat kadonneen tai sisäisen kitkan seurauksena	Se johtaa vastuusettavalle hallitukselle siinä lainsäätäjässä, joka yleensä on alisteinen toimeenpanevalle elimielle, koska enemmistö sen jäsenistä on hallituspuolueen kannattajia
  		Se estää ehdokkaiden sosiaalisen leviämisen valinnan niiden hyväksi, jotka ovat houkuttelevia suurelle äänestäjäjoukolle

   
•  Vaalijärjestelmät herättävät huomiota osittain, koska niillä on ratkaiseva vaikutus puolueen suorityskykyyn ja erityisesti niiden mahdollisuuksiin voittaa voimaa
• Kierrosvaalitapa (Ranska)

  Ominaisuudet	Edut	Haitat
  Yksi ehdokas vaalipiiristä ja yksi valinnanvaraisessa järjestyksesä kuten FPTP-systeemissä	Järjestelmä laajentaa vaalivaihtoehtoa: äänestäjät voivat äänestä sydämstään heidän ensisijaista ehdokasta ensimmäisessä äänestyksessä ja heidn vähiten huonoa ehdokasta toisessa	Koska järjestelmä on hieman verrattavampi kuin FPTP-järjestelmä, se vääristää mieltymyksiä ja on epäoikeudenmukainen kolmansille puolueille
  Ensimmäisen kierroksen voittamiseksi ehdokas tarvitsee yleisön enemmistön annetuista äänistä	Koska ehdokkaat voivat voittaa vain enemmistön tuen avulla, heitä kannustetaan tekemään mahdollisimman laaja vaikutus	Juoksevien ehdokkaiden rohkaisu hylätään->etsitään lyhyen aikavälin suosiota
  Jos mikään ehdokas ei saa ensimmäisen äänestyskierroksen enemmistöä, toinen kierros pidetään kahden johtavan kandidaatin välillä	Vahva ja vakaa hallitus on mahdollinen, kuten FPTP-järjestelmässä	Toisen äänestyksen järjestäminen saattaa koetella äänestäjien kärsivällisyyttä ja kiinnostusta politiikkaan

   
• 
  
  Vaihtoehtoinen äänestysjärjestelmä(AV); täydentävä äänestys (SV) (Australia ja UK (Lontoon pormestarivaalit)

  Ominaisuudet	Edut	Haitat
  Yhden jäsenen vaalipiirit	Vähemmän ääniä ”hukkaan” kuin FPTP-järjestelmässä	Järjestelmä ei ole paljon vertaisempi kuin FPTP-järjestelmä, ja se on edelleen puolueellinen suurten puolueiden hyväksi
  Etuoikeutettu äänestys	Toisin kuin kahden kierroksen järjestelmässä, ehdokkaiden väliset sopimukset eivät voi vaikuttaa lopputulokseen	Lopputulos voidaan määritellä niiden mieltymyksillä, jotka tukevat mahdollisesti ääripäiden puolueita
  Voittavan ehdokkaan on saatava 50% kaikista annetuista äänistä	Vaikka voittavien ehdokkaiden on saatava vähintään 50% tuki, yksipuolueinen enemmistöhallitus ei ole suljettu pois	Voittaneet ehdokkaat voivat nauttia vain vähän etusijalle annettavaa tukea ja niillä on vain hyvät edellytykset olla vähiten epäsuosittu ehdokas

• Vaalien uudistusta koskeva keskustelu on sydämmessään keskustelu hallituksen toivottavasta luonteesta ja hyvän hallintotavan periaatteista
• Monipuolue järjestelmiä pidetään yleensä heikkoina, kun niitä arvioidaan niiden edustavien tehtävien kannalta
• Kaksipuoluejärjestelmät ja yksipuoluehallitus valmistetaan siten vaalijärjestelmän puolisotilaiden puolueellisuudesta, eivätkä ne heijastele suosittujen mieltymysten etua
• Tässä valossa nähtynä, suhteelliset vaalijärjestelmät näytyävät olevan selvästi edustavampia
• Monitoriarijärjestelmien puolustaminen perustuu yleisesti hallituksen tehtäviin ja erityisesti tällaisten järjestelmien kykyyn tuottaa vakavia ja tehokkaita sääntöjä
• Suhteelliset vaalitavat:

Lisäjäsenjärjestelmä (AMS)

Käytössä: Saksa, Italia, Venäjä, N-Z, Skotlanti

Ominaisuudet	Edut	Haitat
Osa paikoista täytetään FPTP-järjestelmällä käyttämällä yksittäisiä vaalipiirejä	Tämän järjestelmän hybridisoituminen tasapainottaa vaalipiirien edustuksen tarvetta vaalien oikeudenmukaisuuden tarpeeseen nähden	Yhden jäsenen vaalipiirien säilyttäminen estää korkean suhteellisuuden saavuttamisen
Jäljellä olevat paikat täytetään puoluelistoilla	Vaikka järjestelmä on suhteessa tulokseensa, se säilyttää mahdollisuuden yhden puolueen hallitukseen	Järjestelmä luo kaksi edustajaryhmää, joista yhtä rasittaa epävarmuus- ja vaalipiiritehtävät, ja toisen, jolla on korkeampi asema ja mahdollisuudet järjestää ministeriötä
Valitsijat antavat kaksi ääntä: yksi ehdokkaalle vaalipiirissä ja toinen puolueelle	Se sallii äänestäjien valita vaalipiirin edustajan yhdestä puolueesta ja vielä tukea toista osapuolta hallituksenmuodostukseen	Vaalipiirien edustus kärsii vaalipiirien koosta
	Se ottaa huomioon, että edustajat ja ministeriöiden edustajat ovat hyvin erilaisia työpaikkoja, jotka edellyttävät hyvin erilaisia kykyjä ja kokemuksia	Osapuolet keskittyvät ja ovat tehokkaampia tässä järjestelmässä, koska he päättävät paitsi sen, kuka on luettelossa ja kenen on taisteltava vaalipiireissä, mutta myös sen, mihin listaan ehdokkaat sijoitetaan

 

•   Vaalien uudistuskeskustelu kuitenkin vaarantaa jatkuvasti vaalijärjestelmien merkityksen

Siirtoäänivaalitapajärjestelmä (STV)

Käytössä Irlannissa

Ominaisuudet	Edut	Haitat
Nämä ovat monenvälisiä vaalipiirejä, joista kukin palauttaa jopa viisi jäsentä	Järjestelmä kykenee saavuttamaan erittäin suhteellisia tuloksia	Saavutettu suhteellisuusaste vaihtelee osittain puoluejärjestelmän perusteella
Osapuolet voivat esittää niin monta ehdokasta kuin paikkoja on täytettävänä	Kilpailu saman puolueen ehdokkaiden kesken merkitsee sitä, että heidät voidaan arvioida taitojensa perusteella	Vahva ja vakaa yhden puolueen hallitus on epätodennäköinen
Ehdokkaat valitaan, jos ne saavuttavat kiintiön	Useiden jäsenten saatavuus tarkoittaa sitä, että ainesosat voivat valita, kuka ottaa heidän valituksensa	Osapuolten välinen kilpailu voi olla hajanaista, ja se voi antaa jäsenille mahdollisuuden kiertää vaalipiirejään

Listavaali

Käytössä: Israel, Eurooppa, mm. Belgia, Luxemburg, Sveitsi, EU ja Suomi

Ominaisuudet	Edut	Haitat
Joko koko maata kohdellaan yhtenä vaalipiirinä, tai alueellisten puolueiden luettelossa on useita suuria ja monimutkaisia vaalipiirejä	Tämä on ainoa mahdollinen puhtaan suhteellisen edustuksen järjestelmä, joka on siksi oikeudenmukainen kaikille osapuolille	Monet pienet puolueet voivat johtaa heikkoon ja epävakaaseen hallintoon
Puolueet laativat luettelot ehdokkaista, jotka asetetaan ennen äänestystä alhaalta ylöspäin	Järjestelmä edistää yhtenäisyyttä rohkaisemalla äänestäjiä tunnistamaan kansansa tai alueensa pikemminkin kuin vaalipiirin	Edustajien ja vaalipiirien välinen yhteys on täysin rikki
Äänestäjät äänestävät puolueita, ei ehdokkaita	Järjestelmä helpottaa vähemmistöehdokkaiden valintaa edellyttäen, että he tietenkin ovat mukana puolueen luettelossa	Ei-suosittuja ehdokkaita, jotka ovat hyvin sijoitettuja puolueen luetteloon, ei voida poistaa
Voidaan asettaa ”kynnys”, jotta pienet, mahdollisesti ääripäiset osapuolet voidaan sulkea pois edustuksesta	Useiden pienten puolueiden edustus varmistaa, että neuvottelut ja yhteisymmärrys korostuvat	Puolueet keskittyvät voimakkaasti, koska johtajat laativat puolueen listan ja nuoremmilla jäsenillä on kannustin olla uskollisia

Mitä vaalit tarkoittavat?

•  Vaalien merkitystä ei voida epäillä
•  Monet ongelmista johtuvat "yleisen edun" vaikeasta käsitteestä
•  Vaalitulosten tulkinnan vaikeus on ehkä mahdottomana tehtävänä tietää, miksi äänestäjät äänestävät kuten he äänestävät
•  Toisaalta voidaan väittää, että äänestäjillä ei ole poliittisten kysymysten sijaan tietoa poliittisista asioista, vaan heihin vaikuttaa joukko irrationaalisia tekijöitä, kuten tavat, sosiaalinen ilmasto, osapuolten kuva ja heidän johtajiensa persoonallisuus
•  Lisäksi, ja jotkut väittävät sen olevan vaikeampaa, ongelma on se, että mikään valintamekanismi ei voi luotettavasti ilmaista äänestäjien monipuolisia mieltymyksiä
•  Oletetaan, väitteen perusteella, kaikki ehdokkaiden toiset kannattajat menevät ehdokkaaseen c, toiset ehdokkaaseen b eduston hakija a, ja ehdokkaan toinen etuoikeus siirtyy ehdokkaalle b

Äänestyskäyttäytyminen

•  Akateemisen kiinnostuksen lisääntyminen äänestytskäyttäytymiseen tapahtui samanaikaisesti käyyäytymistieteellisen poliittisen tiedekunnan kanssa
• Äänestyskäyttäytyminen on selvästi muotoiltu lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin
• Eräs lyhyen aikavälin vaikutus äänestyksiin on puolueen johtajien persoonallisuus ja julkinen asema
• Lopullinen lyhyen aikavälin vaikutus, joukkotiedotusvälineet, voi olla myös pitkäaikaista merkitystä, jos puolueellinen tai puolueellinen kattavuus heijastaa rakenteellisia ja siten jatkuvia tekijöitä, kuten lehdistön omistajuutta
• Kaikki tälllaiset näkökohdat kuitenkin toimivat psykologisten, sosiologisten, taloudellisten ja ideologisten vaikutusken yhteys äänestämisen yhteydessä. Näitä voidaan parhaiten tutkia suhteessa kilpailevien äänestysmallien kanssa. Merkittävimpiä näistä ovat seuraavat:
• Puolueen tunnistusmalli
• Sosiologinen malli
• Järkevän valinnan malli
• Hallitseva ideologiamalli

Äänestämisen teoriat

Puolueen tunnistusmalli

•  Aikaisin äänestyskäyttäytymisen teoria, puolueen tunnistamismalli, perustuu psykolosien sitoutumisen tunteeseenm, jonka ihmiset antavat puolueille
•  Tässä mallissa, asenteet politiikkaan ja johtajiin sekä käsitykset ryhmistä ja henkilökohtaisista intresseistä yleensä kehittyvät osapuolten tunnistamisen perusteella

Sosiologinen malli

•  Sosiologinen malli liittää äänestysoikeuden ryhmätyöskentelyyn, mikä viittaa siihen, että äänestäjillä on taipumus hyväksyä äänestyskuvio, joka heijastaa ryhmän taloudellista ja sosiaalista asemaa, johon he kuuluvat
• Ei ole harvinaista, että puoluejärjestelmä heijastelee luokkajärjestelmää, kun taas keskiluokat tarjoavat vaalipohjaa oikeistopuolueille ja työväenluokat tarjoavat valipohjaa vasemmistopuolueille

Järkevän valinnan malli

• Rationaaliset valintamallit, jotka koskevat äänestämisen siirtoa yksityishenkilöön ja syrjäyttävät sosiaalistumisen ja yhteiskuntaryhmien käyttäytymisen
• Viimeksi mainitussa näkemyksessä korostetaan sitä, mitä nimitetään äänestyskierrokselle, ja ehdotetaan, että osapuolet voivat merkittävästi vaikuttaa vaalien suorituskykyyn tarkistamalla ja muuttamalla politiikkaansa

Hallitsevan ideologian malli

• Äänestyksen radikaalit teoriat korostavat sitä, missä määrin yksilölliset valinnat on muotoiltu ideologisen manipuloinnin ja valvonnan avulla
• Toisin kuin aikaisempi näkemys siitä, että joukkotiedotusvälineet vain vahvistavat jo olemassa olevia mieltymyksiä, tämä malli viittaa siihen, että tiedotusvälineet pystyvät vääristämään poliittisen viestinnän virtaukset asettamalla keskustelun asialistan ja järjestelemällä mieltymyksiä ja sympatiaa

Yhteenveto

• Edustus on suhde, jossa yksilö tai ryhmä edustaa suurempa ihmisjoukkoa tai toimii sen puolesta
• Nykypolitiikassa edustus liittyy aina vaaleihin
• Vaaleilla on erilaisia tehtäviä
• Vaalijärjestelmät luokitellaan usein joko monikansallisiin järjestelmiin tai suhteellisiin järjestelmiin
• Monikulttuurista järjestelmää puolustetaan yleensä sillä perusteella, että ne tarjoavat äänestäjille selkeän valinnan mahdollisista hallituksista, panostavat voittajiin, joilla on poliittinen toimeksianto ja jotka edistävät vahvaa ja vakaata hallitusta
• Vaalien mierkitys liittyy läheisesti tekijöihin, jotka muokkaavat äänestyskäyttäytymistä